Pohjoismäen 20-metrinen näköalatorni kohoaa yli 230 metrin korkeudelle merenpinnasta. Se ja sitä ympäröivä Kotaharjun retkeilyalue ovat aina avoinna vierailijoille. Kotaharjun retkeilyalueen muodostavat näköalatornin lisäksi Kotaharjun maja ja luontopolkuverkosto. Majalla on mahdollisuus esimerkiksi makkaran- ja letunpaistoon. Ulkoiluun ja lenkkeilyyn sopivat hyvin lisäksi alueen lukuisat metsäautotiet. Kesäaikaan näköalatornin yhteydessä toimii myös kioski. 

Kotaharjulla järjestetään vuosittain myös erilaisia kylätapahtumia ja perinteeksi muodostunut vuosittainen maakirkko.

Kotaharju, Teerimäentie 191, 74300 Sonkajärvi

Pohjoismäen kyläyhdistys

Raudanjoen ylittävä Männikön silta on kolmiaukkoinen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. Sillan kokonaispituus on 28 metriä ja jänneväli 16 metriä. Sillan pituutta lisäävät päissä olevat kuusi metriä pitkät ulokkeet.

Sillan suunnitelmat valmistuivat Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksessa huhtikussa 1924. Suunnittelijana oli insinööri Harald Backman. Sillan rakensi vuosina 1925-1926 Suomen Rakennusosakeyhtiö Savon tie- ja vesirakennuspiirin valvonnassa. Sillan kustannusarvio oli 290 000 markkaa ja urakkahinta 270 000 markkaa. Savo-Karjalan tiepiiri kunnosti ja entisöi sillan vuonna 1999, jolloin se myös merkittiin viralliseksi tiemuseokohteeksi.

Sonkajärven moderni kirjastotalo erottuu ympäristöstään korkeana ja valoisana maamerkkinä, joka pimeän aikaan valaisee näkymää lyhdyn tavoin. Kirjastosali ja ympäröivä luonto ovat visuaaliisessa jatkumossa sisätilan teräsrakenteiden muodostaessa puiseen sisäkattoon rajautuvan "pilarimetsän". Kirjastoon on sijoitettu sonkajärveläislähtöisen taiteilijan Kari Kärkkäisen toteuttama puinen seinäreliefi "Elämänkaari. Arkkitehtitoimisto Saara Juolan suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 1993.

Rutakontie 21, 74300 Sonkajärvi

Rutakko-verkkokirjasto

Sonkajärven jykevän ja omaleimaisen kivikirkon rakennusmateriaali on harvinainen. Kirkko on rakennettu oman kunnan peruskalliosta louhitusta mustasta ja harmaasti kivestä, joka on graniittiakin ikuisempaa. Kirkko valmistui vuonna 1910 ja sen on suunnitellut arkkitehti J. Stenbäck.

Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko ja pohjakaava epäsymmetrinen. Tämä ja julkisivujen yksityiskohdat edustavat jugendvaikutteista kansallisromantiikkaa. Penkkejä kirkossa on 650 hengelle. Urut on valmistanut Sotkamon urkutehdas 1985 ja niissä on 22 äänikertaa. Alttarilla on lasimaalaus "Alfa ja Omega". Kellot ovat vuodelta 1946.

3D-panoraamakuva kirkosta hautasmaalta ja kirkon sisältä katsottuna (Werner Ruotsalainen):

Kirkko ulkoa Kirkko sisältä

Sukevan rukoushuone rakennettiin 1934 ja vihittiin kirkoksi vuonna 1956 Esko Laitisen suunnittelemien muutostöiden jälkeen. Vuosina 1962–63 rakennus uusittiin perusteellisesti, edelleen Laitisen suunnitelmien mukaan. Kirkko sijaitsee Sukevantien ja Koivutien risteyksessä. Kirkon pohjoispuolella on vuonna 1963 valmistunut kellotapuli. Kirkkorakennus on yksilaivainen ja 350-paikkaisen kirkkosalinpohjakaava suorakaiteen muotoinen. Vuonna 1985 tehtiin Osmo Sillmanin suunnittelema sisätilojen korjaus maalauksineen.

Alttaritaulun on maalannut T.G. Tuhkanen. Seitsenäänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1962. Kirkko on satulakattoinen ja sen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakaponttilaudoituksella. Sivuseinien kookkaiden kuusiruutuisten ikkunoiden karmit ja puitteet ovat valkoiset. Katon harjalla on pieni kattoratsastaja, johon kellot oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa.

Jatkosodan jälkeen evakot nostivat myös Sonkajärvellä ortodoksien osuutta väestöstä merkittävästi, ja 1960-luvulla rakennettiin Sonkajärvelle Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna ja Sukevalle Apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna. Sonkajärven tsasounan sisätilat kunnostettiin perusteellisesti vuonna 2004 talkootyön ja lahjoitusten avulla. Uudet kauniit ikonit maalasi Oulun ikonimaalauskerho ja ikonostaasin suunnitteli arkkitehti Sakari Siitonen.

Sonkajärven tsasouna: Lepokankankaantie 6, 74300 Sonkajärvi
Sukevan tsasouna: Vankilatie 52 A, 74340 Sukeva

Vuosina 2000-2001 toteutetun MaisemaGalleria-hankkeen aikaansaamat ympäristötaideteokset näkyvät myös Sonkajärven maisemassa.

"Taidetien" toisessa päässä Sonkajärvellä sijaitsevat neljä taideteosta – tien viimeiset –, jotka perustuvat pimeän maisen valaisuun. Takkobaarin, Jyrkäntien ladon ja Sahinkankaan pellon "Revontuliportin" valaisu kohentaa osaltaan Viitostien pimeän ajan ilmettä. 

Lisäksi lähellä Sukevan taajamaa sijaitsee teos "Maisemateatteri": kirkas, kaksiulotteinen metsän reunassa kuultava kangas. Maisemateatterin pääesiintyjä on sen ympäristö ja ympäröivä luonto. Tuuli, metsän ja puiden liikkeet ja ohiajavat autot luovat erilaisia tunnelmia ja graafisia vedoksia. Samalla, etenkin valoisaan aikaan, on Maisemateatteri antimainos – mainosbanderolli ilman mainosta –, joka kommentoi tienvarsista nousevia mainoskylttejä.