HISTORIAA

Koirakosken nimi on tarun mukaan tullut siitä, kun Tuovisen veljekset Harvan Tuovilasta kulkivat rakentamassa ja kaskeamassa Vehmasjärven Tuovilaa ja heiltä putosi koira veneestä koskeen ja hukkui - liekö ollut puu poikittain koskessa. Siitä nimi koskelle.

Kyläyhdistyksen toiminta-alue koostuu osalta Hernejärven ja Rutakon kylistä, Sonkajärven itäiseltä alueelta. Alueeseen jää osa Sälevän järvestä ja Luomasen järvi kokonaisuudessaan. Luomanen on ainoa suurempi säännöstelemätön järvi Sonkajärvellä. Aikoinaan molemmat järvet ovat olleet vain muutaman metrin korkeuserolla toisistaan ja kapeimmalta kohdaltaan muutamien satojen metrien maakannaksen erottamina. Sälevän laskemisen jälkeen veden korkeus ero on 3,2m ja pienin maaleveys on n. 1,1km.

Härkinjärvet ja joki. Luomasen pohjoisosa ja Luomajoki, Nurmijokeen saakka rajaavat Rutakon alueen itä – ja pohjoispuolella. Eteläinen ja läntinen alue kuuluu Hernejärveen. Aikoinaan alueet ovat olleet joko Rutakkolaisten ja Hernejärveläisten ”alusmaita” ja sen vuoksi näitä ”veteenpiirrettyjä” viivoja tänäkin päivänä tarkasti seurataan.

Jääkausi on jättänyt maisemiin ja varsinkin järviin omat merkkinsä. Järvet ja harjut ovat pääosin jäiden kulkusuunnassa kaakosta-luoteeseen. Varsinkin Luomasen järvessä sen huomaa etelä-kaakkoon pistävistä karikkoisista niemien ja saarien kärjistä ja kivisemmästä pohjois-luode rannasta. Varsinaisia sorapaikkojakaan ei löydy kuin muutaman kilometrin päästä järvestä pohjoiseen. Molemmat järvet kuuluvat Nurmijoen reittiin ja Koirakoski saa vetensä pääosin Sotkamosta tulevista vesistä, mutta osa myös Luomasesta, viidestä muusta järvestä ja n. kymmenestä lammesta joiden vesi laskee Luomaseen.

Luomajoki on vain 3 km pituinen, rauhallisesti virtaava joki. Yhtymäpaikka Nurmijokeen on Jokihaara- nimisessä paikassa. Jokea myöten matkaa Koirakoskelle tulee noin 6 km.

Luomanen on n. 9,5 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 2,2 km leveä, kapeimmillaan leveys on vain 100m. Keskisyvyys on n. 3m. Mynninlahden syväys on 12m ja pohjoispäässä Salakkasyvä 14m. Saaria on 16 kpl, niistä suurimmat Murtosaari ja Ruotinsaari n. 4ha molemmat. Luomanen oli luonnonkaunis, karu, viimeinen tai eteläisin ”lapinjärvi”. Ennen sotia kalaa oli runsaasti mm. siikaa ja muikkua. Valitettavasti yläpuoliset ja Luomasta ympäröivät suo-ojitukset lisäsivät ravinteita, humusta, elohopeaa ja muita myrkkyjä järveen niin paljon, että arvokalat ja osin muukin kalakanta hävisivät. Lisäksi tulivat vielä rantametsien avohakkuut ja lannoitukset lentokoneilla.

Kyläkirjassa ”Närelenkki” s. 231 ”Kansanmuistannaisia Vanhan vihan” ajoilta mainitaan Luomasen saarista Saunasaari. Venäläiset tuossa kertomuksessa lienevät karjalaisia ja ruotsalaiset savolaisia. Saunasaaren mainitaan haudatun venäläisiä ja saaresta on myöhempinä aikoina löydetty luita. ”Hautoja” on muissakin saarissa, tosin osa varmuudella nk. naurishautoja. Seudulla lienee ollut kuultujen tarinoiden perusteella jonkinlainen sairaalasaari tai sidontapaikka haavoittuneille ruotsalaisille.  ”Hautoja” on lisäksi myös Isossa Murtosaaressa, mutta saaren nimi ei viitanne mihinkään rintaman murtumiseen vaan Ison ja Pienen Murtosaaren väli on selvä murtumakohta. Joko maa ei ole jäiden alta noussut tarpeeksi tai sitten on tapahtunut pieni notkahdus. Saarten väli on selvä peilikuva ja kuivina kesinä on tuo n. 10m salmi kuivaa maata.