Matkailu

Luontoa ja kulttuuria Sonkajärvellä

Sonkajärvi on monipuolinen matkailukohde, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet esimerkiksi luontomatkailuun, kalastukseen ja erilaisiin kulttuuriaktiviteetteihin. Kesäaikaa elävöittävät lukuisat tapahtumat – Eukonkannon MM-kisat ja Sonkajärvi Soi etunenässä – sekä kyläseurojen ja yhdistysten aktiivinen toiminta. Matkailuneuvontaa, tietoa Sonkajärven tapahtumista, nähtävyyksistä, kulttuuritarjonnasta ja majoituksesta antavat Sonkajärven ja Sukevan asiointipisteet. 

Näkökulmia kulttuuri- ja paikallishistoriaan

Sonkajärven museokohteiden erikoisuus on Kansainvälinen pullomuseo, jonka laaja, yli 6000 pulloa käsittävä eri puolilta maailmaa koottu kokoelma esittelee lasin ja pullojen kulttuurihistoriaa. Kotiseutumuseo esittelee alueen paikallishistoriaa ja vanhoja työtapoja- ja välineitä. Huomionarvoinen on myös Jyrkkäkosken 1990-luvulla museoitu ruukki, joka on toisaalta jo itsessään historiallisesti ja arkkitehtonisesti kiinnostava vierailukohde. Lisäksi masuunirakennus toimii kesäaikaan näyttelytilana.

 

 

Kansainvälinen pullomuseo

Museokuja 4, 74300 Sonkajärvi
Avoinna 1.-31.7. ti-pe klo 11-16 ja la-su klo 12-16 Muina aikoina ryhmille sopimuksesta.
040 776 6263, 040 675 0027

Pullomuseon esittelyvideo:

https://www.youtube.com/watch?v=FWigXR5G5jE&t=46s

Sonkajärvellä on paneuduttu pullojen historiaan ja nykypäivään. Pulloihin erikoistunut lasimuseo – Kansainvälinen pullomuseo – avattiin Sonkajärvellä vuonna 1986. Museon kokoelmissa on noin 6000 eri puolilta maailmaa kerättyä ja kortistoitua pulloa vanhasta suomalaisesta mahapullosta ja parrunpätkästä kiinalaiseen akupunktio-, hajuste- ja hyttyskarkotepulloon. Pullokokoelmat ovat kiehtovan värikäs katsaus oman maamme ja vieraiden maiden kulttuurihistoriaan.

Pullomuseo on esteettisesti nautittava nähtävyys, jonka valaistuissa vitriineissä lasin kauneus, herkät värit ja rikkaat muodot pääsevät oikeuksiinsa.

Lue lisää

Kotiseututalo

Museokuja 5, 74300 Sonkajärvi
15.7.-27.8. KE-PE KLO 10-17, LA-SU KLO 10-14, PE 28.8. KLO 15-21. Muina aikoina sopimuksesta.
040 776 6263, 040 6750027
 
Kotiseututalo Sonkajärvi
 
Sonkajärven kotiseututalo – Pohjin talo –  on siirretty kirkonkylälle Sonkakoskelta. Alun perin savupirtiksi rakennettu mutta myöhemmin uloslämpiäväksi muutettu talo on rakennusajankohtaan nähden suhteellisen suuri. 

Kotiseututalon kokoelmaan kuuluu entisajan arkeen ja elämäntapaan kuulunutta arkiesineistöä ja työvälineitä silitysraudoista leipävartaisiin ja tuulastusvälineistä käpälälautoihin.
 

Jyrkkäkosken ruukki

Jyrkäntie 1930, 74380 Jyrkkä
045 859 7889
 
Ruukintupa Jyrkällä
 

Vuonna 1831 Salahmin ruukin omistaja Franzen sai luvan masuunin ja kankirautavasaran rakentamiseen Jyrkkäkoskelle. Ruukin alueelle rakennettiin englantilaisista tiilistä uusi skotlantilaistyylinen masuuni vuonna 1874. Ruukissa tuotettiin takki- ja kankirautaa sekä nauloja ja valutavaroita. 1900-luvun alussa ruukilla oli jopa oma pieni höyrylaiva. Jyrkkäkosken ruukki oli toiminnassa vuoteen 1919 saakka.

Opastettu ruukinkierros Jyrkkä kosken rautaruukin alueella tutustuttaa viime vuosisadan historiaan. Kesäisin Ruukintuvan kahvila tarjoaa virvokkeita ja pikkulämpimiä.

Lue lisää

 

Volokinpolku on 30 km pitkä merkitty erävaellusreitti, joka sijaitsee Itä-Sonkajärven vaihtelevassa maastossa. Se lähtee liikkeelle Jyrkän kylältä, kiemurtelee Kangaslammen särkkien ja Eräholin kautta Haajaistenjärvelle ja päätyy Uuranholin pohjan kanjonimaisemista Susi-Kerviselle aivan Rautavaaran kunnan rajalle saakka. Reitin voi luonnollisesti kulkea myös päinvastaiseen suuntaan. Polun voi jakaa kunnon ja ajankäytön mukaan pienempiin osiin tai vaeltaa vain osan siitä. Useat polulle vievät tieyhteydet antavat tähän mahdollisuuden. Autoille on pysäköintimahdollisuudet polun kummassakin päässä sekä keskivaiheella, Eräholin lähellä. Polulla voi koettaa rauhassa vaikkapa suosittua sauvakävelyä.

 

Polun nimen alkuperästä on kahdenlaista tietoa. Erään tarinan mukaan polku on saanut nimensä rappasotien (1500-1600-luvuilla) aikaan alueella kuljeskelleesta laukkuryssästä, Volokovista. Joidenkin tietojen mukaan taas nimi on tullut venäläisestä sutta tarkoittavasta volokki-sanasta. Susien lisäksi alueella liikuskeleekin karhuja, ilveksiä, ahmoja ja saattaapa matkan varrella törmätä vaikkapa majavaan aamu-uinnillaan. Harvinaisuus ei ole myöskään auringon lämmössä lekotteleva kyykäärme. Kannattaa siis pitää varmuuden vuoksi kyypakkaus repussa mukana.

Reitin varrella on useita nuotiopaikkoja ja laavuja istuinkehikoilla ja polttopuilla varustettuina sekä Jussinlammen rannalla kaikkien käytettävissä oleva autiotupa. Pitkospuut helpottavat kulkemista kosteissa paikoissa. Niitä on reitillä yhteensä 6,5 km pituudelta. Vaeltajien mukavuutta lisäävät vielä useat reitillä olevat ulkokäymälät.

Näkemisen arvoista ovat etenkin Kangaslammen särkät, alueen laajat suoalueet, Holinmäki, josta voi ihailla erämaamaisemaa silmänkantamattomiin, sekä Uuranholi. Uuranholi on jyrkkäreunainen, jylhä kalliorotko, jonka pohjalla virtaa joki. Rannat ovat lohkareikkoa tai suota, Holinlammen keskellä on yksi pieni suosaarikin. Haajaistenjärven kaakkoispäästä alkavan rotkon toinen, tienpuoleinen seinä on huomattavan korkea, toinen selvästi matalampi. Holin pohjalla voi nähdä myös majavan pesänrakennuspuuhissaan.

Volokinpolun ja Nurmijoen taukopaikkojen puu- ja jätehuoltoa hoidetaan 15.5.–30.9. välisenä aikana.

 

Retkipaikka.fi -sivuston kuvaus Volokinpolusta: Volokin polku - Retkipaikka

Jälki.fi -sivuston kuvaus Volokinpolusta: Mtb: Volokinpolku - Jälki.fi (jalki.fi)

Ylä-Savon vesistöt ovat monipuolisuudessaan aktiivisen vesiretkeilijän ihannekohteita. Tarjolla on seikkailua joka makuun järvimelonnasta ja rauhallisesti virtaavista joista vauhdikkaisiin koskien pyörteisiin. Kesäretki kanootilla tai veneellä on upea kokemus sinisine taivaineen ja vesineen ja ohi lipuvine maisemineen. Päivän kruunaa uintiretki kirkkaassa, puhtaassa erämaavedessä.

Nurmijoen 25 kilometriä pitkä koskireitti on yksi Pohjois-Savon monista jokireiteistä. Jokia täydentävät kymmenen koskea, joista osa on rauhallisia, mutta muutamat vauhdikkaita ja voimakkaasti kuohuvia. Joet ja kosket voi laskea kanootilla tai veneellä. Koskireitti alkaa Jyrkältä ja päättyy Koirakoskelle, josta on yhteys Suur-Saimaalle. Koskireitin varrella on useita leiripaikkoja, joissa voi maistaa kalasaalistaan vaikka heti tai herkutella nuotiolla käristetyllä makkaralla. Kosket on luokiteltu kansainvälisen taulukon mukaisesti, joten kohteen voi valita etukäteen taitojen ja kokemusten perusteella.

Koski- ja kanoottireitit

Kiireetön retkeilijä viihtyy Sonkajärven salojärvillä ja koskisilla jokireiteillä. Nurmijoen 25 kilometrin pituinen koskireitti käsittää yhdeksän koskea. Nurmijoen reitti on Suomen eteläisin ja siellä pääsee oikean erämaavaelluksen tuntumaan. Kanoottiretkeilijän ei tule myöskään unohtaa idyllistä Hankajokea. Vaativa haaste melojille ja kirjolohikalastajille on 13 koskea sisältävä Matkusjoen reitti Sonkajärven länsiosassa. Pituutta reitille kertyy kaikkiaan noin 100 kilometriä.

Nurmijoen reitin koskiluokitus

I = Helppo - aallot pieniä ja säännöllisiä, ei putouksia. Reitti on suora, ei kurssimuutoksia. Esteet yksittäisiä kiviä.

II = Helpohko - aallot hieman suurempia ja joskus epäsäännöllisiä. Veden voima on kohtalainen ja veden paine tuntuu. Reitti on selvä, saattaa olla kurssimuutoksia. Runsaasti kiviesteitä.

Koski  Luokitus Pituus (m) Korkeusero (m)
Jyrkkäkoski  I, II  110  4,1 
Haapakoski  I, II  1050  2,5 
Päsmärinkoski  I, II  1200  5,4 
Nurmikoski  700  3,9 
Koivukoski  300  0,8
Leppikoski  500  0,4
Saarikoski  300  0,9 
Mäkäräkoski  750  2,3 
Aittokoski  1300  2,4 
Koirakoski  I, II  350  3,5 

 

Kalastus

Taimen Gösta Sundman placeholder.jpg

Nurmijoki

Jo 1800-luvun lopulla perhokalastusta harrastanut ja paljon siitä myös kirjoittanut Juhani Aho piti Nurmijokea ihanteellisena kalastuspaikkana. Nurmijoen maine suosittuna kalastuskohteena on kultaantunut ja se on edelleen suomalaisen urheilukalastuksen eturivissä kulkevien mielipaikka. Innostavia kalastuselämyksiä tarjoavat sekä joet koskineen että laajat järvialueet.

Saaliiksi voi saada joen alkuperäiskantaa olevan taimenen tai harjuksen, mutta saalisvarmuutta on lisätty myös istutuksilla. Lisäksi kalastusta tuetaan vapauttamalla 4-5 kertaa kauden aikana pyyntikokoisia taimenia. Vedenomistajat perustivat jo yli 30 vuotta sitten toimikunnan, joka hoitaa vahvalla otteella joen kalakantaa. Suosituimpaan loma-aikaan voi ensimmäisillä koskilla joen päissä olla useita kalastajia, mutta jo seuraavalla koskella on erämaan rauha täydellinen.

Perhon lisäksi myös muut vieheet antavat koskilla saalista. Järvillä ja rauhallisilla virtaosuuksilla voi kalastaa kanootista, mutta virroissa ja koskissa kalastetaan heittämällä. Molemmin puolin jokea seuraavilta teiltä on viitoitus kalapaikoille.

Nurmijoki 2022 - 2023 kalastusluvat

Jyrkänkoski

Nurmijoen reitin ylin koski ei ole Nurmijoen taimentoimikunnan hallinnassa ja on oma erillinen osa reittiä. Koskeen tarvitaan erillinen kalastuslupa.

Haajaistenjärvi

Haajaistenjärvi on säännöstelyn piiriin kuuluva 450 ha:n tummavetinen latvajärvi. Saalisvarmuutta hoidetaan taimenistutuksilla, joten ei ihme, että Haajaistenjärvestä on tullut muutamassa vuodessa suosikkikohde, jonne tullaan pitkienkin matkojen päästä. Kuha on lämpimän kauden aikana todennäköisin saalis ja haukea on paljon, mutta taimen on silti suurin vetonaula. Kalaa on runsaasti, mutta villin luonnon lait ovat voimassa ja nimenomaan vieheiden väri- ja kokovalinnat ovat tarkkoja. Vaappu on ykkönen, väreistä varmimpia ovat punakulta, ambulanssi ja papukaija.

Laakajärvi/Kiltua

Karuja erämaanomaisia järviä latvavesillä. Ei vaparajoitusta.

Matkusjoki

Sijaitsee Iisalmi-Raudanjärvi välillä

Kalastuslupien myynti

Valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi tarvitaan koski- ja jokikohteisiin kohdelupa. Kalastuslupia myyvät kalastuksenvalvojien lisäksi Sukevan asiointipiste, ja K-Market Marjapaikka Sonkajärvellä, HH-Sport Iisalmessa, Ruukintupa Jyrkällä.

Nurmijoki
Nurmijoki.JPG

Nurmijoki sijaitsee Pohjois-Savossa Sonkajärven kunnassa, noin 18 kilometriä Iisalmi-Nurmes tietä Nurmeksen suuntaan. Tällöin saavutaan Koirakoskelle, joka on koskireitin alin koski.

Nurmijoki on eräs arvokkaimmista koskireiteistä Pohjois-Savossa. Se luetaan alueen kalastusmatkailun huipputuotteisiin. Urheilukalastaja-lehti on otsikoinutkin juttunsa "Nurmijoki, muuan urheilukalastajan paratiisi" käydessään kokeilemassa reittiä (Urheilukalastus 1991: 4).

Kalastusalue

Koko jokireitti Jyrkältä Koirakoskelle, mukaan lukien myös järvialueet.

Reitti saa alkunsa erämaajärvistä Itä-Suomen läänin pohjoisosista ja Kainuusta. Joki kuuluu osana Vuoksen vesistöön Nilsiän reitin läntiseen haaraan. Jokireitti alkaa Jyrkän kylältä päättyen Koirakoskelle. Reitillä on 9 koskea ja niiden yhteenlaskettu pituus on 8 km. Joen kokonaispituus on 25 km.

Nurmijoen rannoilla voi kokea aitoa erämaatunnelmaa ja jokea voidaan pitää erämaajokena. Siinä asustaa majavia ja sen rannoilta voi tavata karhun jälkiä. Usein voit seurata kalasääsken rauhallista lentoa pesimäpaikalleen Jyrkän järville.

Vesi on humuspitoista ylävesien läheisyydessä harjoitettavat turvetuotannon takia, mutta siitäkin huolimatta se on jokseenkin puhdasta, koska rannoilla ei juurikaan ole maanviljelystä.

Joki perattiin aikoinaan uittoa varten. Uittojen loputtua joki entisöitiin Kuopion Vesi- ja Ympäristöpiirin toimesta kalakantojen elvyttämiseksi ja koskenlaskua sekä melontaa harrastavien käyttöön. Joessa on vanha kalakanta ja sitä elvytetään Nurmijoen Taimentoimikunnan suorittamilla istutuksilla, joita tehdään vuosittain 4-5 kertaa. Myös Savon Voima istuttaa jokireitille taimenta. Joessa on lisäksi vanhastaan harjusta ja sitä istutetaan myös vuosittain. Reitin yläosasta voi saada hyviäkin siikasaaliita.

Joen vesimäärää säännöstelee Savon Voima. Yhtiöllä on Jyrkältä ylöspäin Kiltuan voimalaitos ja Koirakoskelta alaspäin Atron voimalaitos Varpaisjärven kunnan puolella.

Nurmijoen Taimentoimikuntaan kuuluvat Huttulan, Kaarakkalan, Kääriänsaaren, Jyrkän, Muuraisjärven ja Rutakon osakaskunnat. Puheenjohtaja on Juhani Ruotsalainen, puh. 0400 177 503.

Jyrkkäkoski

Vt 5:ltä Poromäki-Sotkamo tietä pääsee reitin ylimmälle koskelle, Jyrkkäkoskelle, joka on oma erillinen osansa reittiä eikä ole Nurmijoen Taimentoimikunnan hallinnassa.

Perhokalastajien suosiossa olevaan Jyrkkäkoskeen tarvitaan erillinen kalastuslupa. Luvat myöntää Jyrkän osakaskunta ja lupia saa ostettua esimerkiksi Ruukin tuvasta (puh. 045 859 7889) ja talvisaikaan myös JJ-Service Oy:ltä (puh. 050 353 1897).

Nurmijokireitti

Jokireitin ensimmäinen koski on Haapakoski. Se sijaitsee Haapajärven ja Päsmärin välissä ja on pituudeltaan 1.050 metriä ja pudotusta on 2,5 metriä. Joen yläjuoksulla on taukopaikka, johon on pystytetty kota. Haapakoski on kalastajien suosiossa ja siinä voidaan kalastaa joko perholla tai uistimella. Haapakosken alkuosa on koskea ja sen jälkeen se jatkuu nivana Päsmäriin asti. Parhaat ottipaikat ovat kosken alku- ja keskiosalla.

Haapakosken jälkeen on järviosuus, Päsmäri. Noin viiden kilometrin pituisesta Päsmäristä alkaa 1.200 metriä pitkä ja pudotukseltaan 4,5 metriä korkea Päsmärinkoski. Keväällä runsaan veden aikana koski on vauhdikas laskea veneellä ja kanootilla. Myös Päsmärinkoski on kalapaikkana suosittu. Parhaat kalapaikat ovat kosken alaosassa, jossa koski tekee jyrkän mutkan.

Nurmisesta jokireitti jatkuu kolmena koskena: Nurmikoskena, Koivukoskena ja Leppikoskena joiden pituus on yhteensä 1.500 m. Kalastuksellisesti Nurmikoski on näistä kolmesta paras, siinä viihtyvät niin taimen kuin harjuskin. Nurmikoskelle päästään Sonkajärvi-Kulvemäki tiestä erkanevaa metsäautotietä pitkin. Molemmilla suunnilla ovat opasteet. Leppikosken alla on mukava taukopaikka, Leenan saari, joka on saanut nimensä entisen maaherra Risto Höltän vaimon mukaan. Hän vieraili taannoin Nurmijoella laskien koskireitin veneellä.

Taukopaikalta alkaa jokiosuus, jonka alkupäässä on kolme koskea. Mäkäräkoski, Saarikoski ja Aittokoski. Ne kaikki ovat koskia, joissa kala viihtyy. Aittokosken rannalla on Juhani Ahon Perhokerholla kalamaja ja sen lähettyvillä taukopaikka tulisijoineen.

Aittokoskelta alkaa suvanto-osuus päättyen jokireitin vauhdikkaimpaan koskeen, Koirakoskeen, joka laskee Sälevä-järveen. Tähän päättyy myös Nurmijoen jokireitti, 25 km Jyrkältä Koirakoskelle. Koirakosken pituus on 350 m ja pudotusta 3,5 m. Se onkin koskenlaskijoiden suosima pikataival.

Koirakoski on myös erinomainen kalapaikkana. Koirakosken rannalla on Kioskikahvio, josta saa elintarvikkeita, kalastuslupia ja majoitusta. Koirakoskella on myös invalaituri, josta voi kalastaa myös pyörätuolista, laituri sijaitsee koskikahvion läheisyydessä.

Pyyntivälineinä pienet vaaput, lusikkauistimet, lipat ja tietenkin perhot ovat käytetyimmät. Urheilukalastaja-lehti on otsikoinutkin juttunsa "Nurmijoki, muuan urheilukalastajan paratiisi" käydessään kokeilemassa reittiä.

Palvelut reitin varrella:

Jyrkällä Ruukintuvalla kahvio luvanmyynteineen ja koskikalastuksen ohjelmapalveluineen. Koirakosken kioski-kahvio, elintarvikkeita, kalastusluvat sekä mökki ja huonemajoitusta. Pienet tirsat voi ottaa myös Haapakosken ja Päsmärikosken varsilla olevissa kenturoissa.

Majoittua voit myös Koirakosken seudun kyläyhdistyksen savottakämpässä, sauna ja uimaranta. Kämpässä sähkö ja vesijohto, lämminvesi, leivinuuni, sähköhella, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, pakastin ja  jääkaappi sekä astiat ja ruokailuvälineet. Patjoja ja huopia yöpymistä varten.

Kämppää vuokrataan myös erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi mm. juhlat, kokoukset yms. tilaisuudet.

Savottakämpän tiedustelut ja varaukset Koirakosken seudun kyläyhdistykseltä.

Pohjoismäen näköalatorni
 
timon kuva tornista.jpgKotaharjulta Werner Ruotsalainen

Pohjoismäen 20-metrinen näköalatorni kohoaa yli 230 metrin korkeudelle merenpinnasta. Se ja sitä ympäröivä Kotaharjun retkeilyalue ovat aina avoinna vierailijoille. Kotaharjun retkeilyalueen muodostavat näköalatornin lisäksi Kotaharjun maja ja luontopolkuverkosto. Majalla on mahdollisuus esimerkiksi makkaran- ja letunpaistoon. Ulkoiluun ja lenkkeilyyn sopivat hyvin lisäksi alueen lukuisat metsäautotiet. Kesäaikaan näköalatornin yhteydessä toimii myös kioski. 

Kotaharjulla järjestetään vuosittain myös erilaisia kylätapahtumia ja perinteeksi muodostunut vuosittainen maakirkko.

Kotaharju, Teerimäentie 191, 74300 Sonkajärvi

Pohjoismäen kyläyhdistys

 
Männikön silta
 
Männikön silta Levähdyspaikka Männikön silta

Raudanjoen ylittävä Männikön silta on kolmiaukkoinen teräsbetoninen ulokepalkkisilta. Sillan kokonaispituus on 28 metriä ja jänneväli 16 metriä. Sillan pituutta lisäävät päissä olevat kuusi metriä pitkät ulokkeet.

Sillan suunnitelmat valmistuivat Tie- ja vesirakennusten Ylihallituksessa huhtikuussa 1924. Suunnittelijana oli insinööri Harald Backman. Sillan rakensi vuosina 1925-1926 Suomen Rakennusosakeyhtiö Savon tie- ja vesirakennuspiirin valvonnassa. Sillan kustannusarvio oli 290 000 markkaa ja urakkahinta 270 000 markkaa. Savo-Karjalan tiepiiri kunnosti ja entisöi sillan vuonna 1999, jolloin se myös merkittiin viralliseksi tiemuseokohteeksi.

 
Sonkajärven kirjasto
 
Kirjastotalo rajattu.jpgkirjasto02.jpg

Sonkajärven moderni kirjastotalo erottuu ympäristöstään korkeana ja valoisana maamerkkinä, joka pimeän aikaan valaisee näkymää lyhdyn tavoin. Kirjastosali ja ympäröivä luonto ovat visuaalisessa jatkumossa sisätilan teräsrakenteiden muodostaessa puiseen sisäkattoon rajautuvan "pilarimetsän". Kirjastoon on sijoitettu sonkajärveläislähtöisen taiteilijan Kari Kärkkäisen toteuttama puinen seinäreliefi "Elämänkaari. Arkkitehtitoimisto Saara Juolan suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 1993.

Rutakontie 21, 74300 Sonkajärvi

Rutakko-verkkokirjasto

 
Sonkajärven kirkko
 
Sonkajärven kirkko Werner Ruotsalainen.jpgKirkko sisältä Werner Ruotsalainen.jpg

Sonkajärven jykevän ja omaleimaisen kivikirkon rakennusmateriaali on harvinainen. Kirkko on rakennettu oman kunnan peruskalliosta louhitusta mustasta ja harmaasti kivestä, joka on graniittiakin ikuisempaa. Kirkko valmistui vuonna 1910 ja sen on suunnitellut arkkitehti J. Stenbäck.

Kirkko on muodoltaan pitkäkirkko ja pohjakaava epäsymmetrinen. Tämä ja julkisivujen yksityiskohdat edustavat jugendvaikutteista kansallisromantiikkaa. Penkkejä kirkossa on 650 hengelle. Urut on valmistanut Sotkamon urkutehdas 1985 ja niissä on 22 äänikertaa. Alttarilla on lasimaalaus "Alfa ja Omega". Kellot ovat vuodelta 1946.

3D-panoraamakuva kirkosta hautausmaalta ja kirkon sisältä katsottuna (Werner Ruotsalainen):

Kirkko ulkoa Kirkko sisältä

 
Sukevan kirkko
 
Sukevan kirkko kesä.jpgSukevan_kirkko.jpg

Sukevan rukoushuone rakennettiin 1934 ja vihittiin kirkoksi vuonna 1956 Esko Laitisen suunnittelemien muutostöiden jälkeen. Vuosina 1962–63 rakennus uusittiin perusteellisesti, edelleen Laitisen suunnitelmien mukaan. Kirkko sijaitsee Sukevantien ja Koivutien risteyksessä. Kirkon pohjoispuolella on vuonna 1963 valmistunut kellotapuli. Kirkkorakennus on yksilaivainen ja 350-paikkaisen kirkkosalinpohjakaava suorakaiteen muotoinen. Vuonna 1985 tehtiin Osmo Sillmanin suunnittelema sisätilojen korjaus maalauksineen.

Alttaritaulun on maalannut T.G. Tuhkanen. Seitsenäänikertaiset urut on rakentanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1962. Kirkko on satulakattoinen ja sen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla vaakaponttilaudoituksella. Sivuseinien kookkaiden kuusiruutuisten ikkunoiden karmit ja puitteet ovat valkoiset. Katon harjalla on pieni kattoratsastaja, johon kellot oli alkuperäisten suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa.

 
Ortodoksiset rukoushuoneet
 

Jatkosodan jälkeen evakot nostivat myös Sonkajärvellä ortodoksien osuutta väestöstä merkittävästi, ja 1960-luvulla rakennettiin Sonkajärvelle Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna ja Sukevalle Apostolien Pietarin ja Paavalin tsasouna. Sonkajärven tsasounan sisätilat kunnostettiin perusteellisesti vuonna 2004 talkootyön ja lahjoitusten avulla. Uudet kauniit ikonit maalasi Oulun ikonimaalauskerho ja ikonostaasin suunnitteli arkkitehti Sakari Siitonen.

Sonkajärven tsasouna: Lepokankaantie 6, 74300 Sonkajärvi
Sukevan tsasouna: Vankilatie 52 A, 74340 Sukeva

 
 

 

Jyrkän Loma

Jyrkäntie 1851,
74380 Jyrkkä

040 667 9177
jukka.huttunen@lvikuopio.fi

Majoitusta ja juhlahuoneisto

Villa Aamutähti

Sonkakoskentie 205 B,
74300 Sonkajärvi

044 985 1333
info@villa-aamutahti.com
www.villa-aamutahti.com   

Monipuoliset tilat juhlien ja kokousten järjestämiseen sekä majoittumiseen

Suvantorinne

Sonkakoskentie 795,
74300 Sonkajärvi    
                                         
050 572 8406, Aimo Kauppinen           

aimokauppinen@hotmail.com

Talviasuttava mökki 7 hengelle

Gasthaus Neuvola

Taivallahdentie 2,
74300 Sonkajärvi

044 288 6614
gasthausneuvola@gmail.com
www.gasthausneuvola.fi

Majoitus, ruokaravintola, kesäterassi.

Keskikosken lomamökit

Hotellintie 3,
74360 Sonkakoski

0400 581 275
karinen@keskikoskenlomamokit.fi
www.keskikoskenlomamokit.fi

4 talviasuttavaa mökkiä, vuoteita 40

Lounasravintola Palomestari

Rutakontie 7,
74300 Sonkajärvi

017 820 6070, 044 344 3040                                                 
www.palomestari.fi

Ravintola, terassi, tilaus- pitopalvelu, lounas, pizzat

Kontion kämppä

Kontiontie 1235,
74390 Laakajärvi

040 560 2794,

kontion.era@gmail.com 
www.kontion-era.fi

Majoitusta Sonkajärven ja Rautavaaran rajalla, kämpät Iso-Kontio, Pikku-Kontio ja Eraus-aitta

Neste Linnanportti Sukeva

Sukevantie 1–2,
74340 Sukeva

020 779 2600
posti@nestelinnanportti.fi
www.nestelinnanportti.fi

Liikenneasema, matkahuolto, lounas, Linnanlounas, Kotipizza, ScanBurger

Ravintola Hollivoot

Rutakontie 42,
74300 Sonkajärvi

0440 761 772
hollivoot@sonkajarvenajanviete.net
www.hollivoot.fi

Ravintola, terassi, lounas

Ruukin tupa, Jyrkän retkeilymaja, Eskelänniemen tila ja Savisaaren kalakämppä

Jyrkäntie 1881,
74380 Jyrkkä

050 353 1897
henkka@ruukintupa.fi
www.ruukintupa.fi

Kahvio, pubi, museo, talviasuttavat mökit, pitopalvelu, ohjelmapalvelu

Koirakosken Koski-Kahvio

Koirakoskentie 1638,
74490 Koirakoski

044 353 0858

3 majoitushuonetta ja 1 mökki (avoinna touko-syyskuu)

Oy Club Herrala Ltd Herralan Kartano

Kartanontie 4,
74340 Jyrkkä

050 557 4634
www.clubherrala.fi

Pikkuherrala: majoitus 5-6 henkilölle
Piirilä: 3 perhettä/10 henkilöä
Herrala sviitit: sviitit/parempaa majoitusta

Lohirannan Lomakylä Oy

Kajaanintie 1619,
74340 Sukeva

044 336 4060
lohiranta@saunalahti.fi
www.lohiranta.com

Leirintä- ja caravanalue, mökkejä, kahvio, tilausravintola, tanssilava, juhlatilaisuudet, pitopalvelu, savusauna.

Hombu Oy

Aittokoskentie 553,
74300 Sonkajärvi
040 507 7535                                       

info@hombu.fi, www.hombu.fi

Liikunta-, leiri-, ja koulutuspalvelut sekä tilojen vuokraus majoitus-, kokous- ja juhlakäyttöön.

Lohkoniemen matkailu- ja marjatila

Pajusenmäentie 530,
74270 Kauppilanmäki

040 745 8750
lohkoniemi@pp.inet.fi
www.lohkoniemi.fi

2 talviasuttavaa mökkiä, vuoteita 14

Ollilan tila

Kannaksentie 2,
74300 Sonkajärvi

044 575 0840
tuovinen@ollilantila.fi
www.ollilantila.fi

2 talviasuttavaa mökkiä: Pyyniemi ja Vedenpää

Viitostien Leirintä

Kajaanintie 1409,
74340 Sukeva

050 546 2926,

posti@vitostienleirinta.fi, 
www.5-tienleirinta.fi 

Mökkejä, sauna, uimaranta, kioski, kahvio, avoinna 1.5.-30.9.

Koirakosken savottakämppä

Koirakosken seudun kyläyhdistys ry,
74490 Koirakoski

041 434 0340, Sari Heikkinen

Erilaiset ryhmät, koulutustilaisuudet, kokoukset sekä juhlat

JT Rönkkö Ky

Rutakontie 48,
74300 Sonkajärvi

044 544 9593

Kahvila, huolto, SEO-kylmäasema

Leirikeskus Hirsikangas

Hirsikankaantie 49,
74340 Sukeva

040 137 7572                           

www.sonkajarvenseurakunta.fi/hirsikangas

Tilat mm. juhlia, muistotilaisuuksia, seuroja, kokouksia, häätilaisuuksia ja koulutustilaisuuksia varten